Pääsiäinen on yksi Suomen rakastetuimmista kevätjuhlista. Pitkän ja pimeän talven jälkeen se tuo tullessaan valoa, värejä ja toivoa. Lapset pukeutuvat noidiksi ja virpovat koristeellisilla oksilla, kodeissa koristellaan pääsiäismunilla ja rairuoho viheriöi ikkunalaudoilla. Suklaamunat, kirkolliset perinteet ja perhehetket tekevät pääsiäisestä sekä henkisesti merkittävän että ilon juhlan – ja kaiken keskellä hymyilevä pääsiäispupu ilahduttaa pieniä ja suuria.
Pääsiäispupu kortit
Pääsiäispupu historia
Pääsiäispupu, tai suomalaisittain pääsiäiskani, ei ole alkujaan suomalainen hahmo. Sen juuret ulottuvat saksalaiseen kansanperinteeseen 1600-luvulta. Saksassa kerrottiin tarinaa pitkäkorvaisesta jänöstä, joka munii värikkäitä munia ja kätkee ne lasten löydettäväksi. Tämä tarina kulkeutui siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin, jossa se muuttui entistä suositummaksi ja levisi vähitellen myös muualle Eurooppaan – ja lopulta Suomeenkin.
Pääsiäispupun tausta liittyy hedelmällisyyteen ja kevään uudistumiseen. Jänikset ja kanit ovat tunnettuja nopeasta lisääntymisestään, minkä vuoksi niistä tuli luonnollisia kevään ja uuden elämän symboleita. Myös munat symboloivat syntymää ja uutta alkua – niiden yhdistäminen pupuun oli siis lähes luontevaa.
Pääsiäispupu – satuhahmosta perinteeksi
Suomessa pääsiäispupu yleistyi erityisesti 1900-luvun loppupuolella, kun kansainväliset tavat alkoivat näkyä vahvemmin juhlapäivissä. Nykyisin se kuuluu erottamattomasti pääsiäiseen – se tuo suklaamunia, vierailee lastentarhoissa ja koristaa kortteja sekä karkkipakkauksia.
Vaikka pääsiäispupu ei ole osa vanhinta suomalaista kansanperinnettä, siitä on tullut rakastettu hahmo, joka yhdistää vanhat symbolit uuteen aikaan. Se muistuttaa meitä siitä, että kevät on täynnä elämää, yllätyksiä ja iloa – aivan kuten pääsiäispupun tuomat munat.
