Suomessa pääsiäisen valmistelut alkavat usein viikkoja etukäteen. Tässä muutamia tärkeimpiä tapoja:
Rairuohon kasvattaminen
Rairuohon kasvattaminen – Pääsiäisen lähestyessä suomalaiset kylvävät rairuohoa lautaselle tai ruukkuun. Tämä symboloi kevättä, uutta elämää ja ylösnousemusta. Kun ruoho kasvaa, siihen asetetaan usein koristekana tai tipuja.
Virpominen
Virpominen – Pääsiäisen alla lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi (påskhäxa) ja käyvät virpomassa sukulaisia ja naapureita. He koristavat pajunoksat värikkäillä höyhenillä ja nauhoilla ja lausuvat loitsun:
”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle!”
Tämän jälkeen he ojentavat oksan ja saavat kiitokseksi pääsiäismunia tai karkkia. Tämä tapa on yhdistelmä ortodoksisesta pajunoksien siunaamisesta ja ruotsalaisesta pääsiäisnoitaperinteestä.
Munien maalaaminen
Munien maalaaminen – Pääsiäismunien koristelu on yleinen tapa suomalaiskodeissa, erityisesti lasten keskuudessa. Maalaamisessa
käytetään erilaisia tekniikoita, kuten vesivärejä, tarroja ja luonnonvärejä (sipulinkuoria, punajuurta, mustikkaa).
Pääsiäiskokot
Pääsiäiskokot – Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla pääsiäislauantaina poltetaan perinteisesti pääsiäiskokkoja. Tämän tavan uskotaan olevan peräisin Alankomaista, ja sillä oli alun perin tarkoitus karkottaa noidat ja pahat henget.
Pääsiäisateriat
Pääsiäisateriat – Pääsiäispöydässä suomalaiset nauttivat usein:
- Mämmiä, tummaa ruis-mallasruoka, jota syödään kerman ja sokerin kanssa.
- Pashaa, makeaa rahkaherkkua, joka on perinteinen ortodoksinen pääsiäisateria.
- Lammaspaistia, jota tarjoillaan perunoiden ja kasvisten kanssa.
Pääsiäisohjelmat ja rauhallinen tunnelma
Pääsiäisohjelmat ja rauhallinen tunnelma – Monet suomalaiset viettävät pääsiäistä rauhallisesti perheen kesken, katsovat elokuvia ja nauttivat pitkistä vapaapäivistä. Toisin kuin esimerkiksi Norjassa, Suomessa rikosromaanien lukeminen ei ole pääsiäisperinne, mutta televisiossa näytetään usein raamatullisia elokuvia ja klassikoita.
Suomalainen pääsiäinen on sekoitus kristillisiä ja vanhoja kansanperinteitä, ja se merkitsee kevään ja valon tuloa pitkän talven jälkeen.
